Amanda piti mulle tänään tuntia kun menin Roosalla. Tärkein tavoite oli että saisin sen liikkumaan reippaasti ja tahdikkaasti eteenpäin, ja edes vähän kevyemmäksi edestä. Päätettiin kokeilla, että alkuverkkaan Roosan kanssa lähes vapain ohjin, jotta se saa kunnolla irroteltua. Annoin Roosan ravata ja laukata reippaasti ympäri kenttää, joka todellakin auttoi! Aloin keräillä ohjia käsiin ja taivuttelemaan, tein voltteja lyhyille ja pitkille sivuille. Mun mielestä Roosa taipuikin ihan tarpeeksi hyvin, ainakin siihen nähden kuinka jännittynyt se yleensä mun ratsastamana on, pää korkealla taivaassa dinosaurukselta näyttäen. Mentiin myös laukkapuomeja, joiden väli saattoi tosin olla hiukan liian lyhyt, sillä välillä mentiin jos minkälaisia askellajeja. Voi kyllä olla myös mahdollista, etten aina saanut lyhennettyä laukkaa tarpeeksi. Pääosin kuitenkin askeleet mahtui ihan hienosti puomien väliin.
Eikä siinä kaikki, me kun heitetään aina Amandan kanssa läppää siitä, kun mä oon kiinnostunut enemmän esteistä, ja Amanda meistä selkeästi se kouluratsastaja, niin eiköhän se pistänyt mut menemään koulujalustimilla.. Musta tuntu pitkään että mun jalat ei ees yllä jalustimille, enkä pysty keventämään ollenkaan. Lopputunnista jopa löysin mun sisäisen kouluratsastajan :D
Videomatskusta päätellen kuitenkin pystyin keventämään, ja vaikka yritin ratsastaessani kiinnittämään huomiota siihen, etten keventäisi liian isosti ja ylös, niin enköhän kuitenkin.. No, ainakin on kehittymisen varaa ja tiiän taas mihin pitää keskittyä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti