Murheen murtama

Tai ehkä enemmänkin kentän pohjan murtama, sinnehän mä 2.2 lauantaina olkapää edellä iskeydyin. Saatiin Kymenlaakson keskussairaalasta 2/3 röntgenkuvaa mukaan, joten ajattelin että voisin väsätä nyt tämmösen sairaskertomuksen.
Tässä postauksessa on siis mun tippuminen, mutta lyhyesti sanottuna: oma moka 101 prosenttisesti, Darcy ei tehnyt mitään mutta tasapaino lähti ja olkapää edellä maahan. Sieltä keskussairaalan ensiapuun, jossa ooteltiin jonkun aikaa ja virolainen lääkäri tuli sanomaan röntgenkuvien jälkeen että solisluu murtunut, konservatiivinen hoito (= kantoside) ja kyllä se siitä paranee.

Röntgenkuva lauantai 2.2, luiden välissä eroa 5 mm

Kontrolliröntgen viikon päästä (torstai 7.2), mentiin yksityiselle kirurgille joka katto lauantain röntgenkuvia. Tää sano että ehdottomasti leikattava, koska noi solisluun päät ei tule pysymään paikoillaan. Hänen ei edes tarvinnut ottaa uusia röntgenkuvia kun näki jo tosta. Antoi lähetteen keskussairaalaan ja sano että jos he eivät suostu leikkaamaan, niin voidaan sitten soittaa tälle kirurgille takaisin. Lähdettiin (mä kauhusta kankeana) kohti sairaalaa ja siellä oli vastassa leikkaava lääkäri ja erikoistuva lääkäri. Tapeltiin siinä että pitääkö sitä leikata, ja viiminen niitti mulle oli kun nää molemmat lääkärit tuli PAINELEMAAN mun solisluuta siitä päältä, voitte vain kuvitella kivun.. No eka viisas ajatus koksin suunnalta oli, että uudet röntgenkuvat.

Röntgenkuvat torstai 7.2, luiden välissä eroa 20 mm

Uusista kuvista näki, että noiden solisluun päiden välissä oli 2 senttimetriä, eli ne oli liikkuneet reippaasti irti toisistaan ja toinen oli käytännössä tulossa ihosta läpi. Sitten vasta julkisenkin puolen erikoistuva lääkäri oli sitä mieltä, että leikataan. Ton aiemman kohtauksen takia en antanut tän aiemman leikkaavan lääkärin leikata mua, ja sain kommenttia että "jos sinä et halua hänen potilaakseen, tuskin hänkään haluaa leikata sinua", niin..

No pääsin polille odottelemaan, sain kanyylin käteen jota pelkäsin niin saatanasti että itkin ja tärisin :D Oisimpa tienny miten pieni murhe se on. Torstai-ilta meni sairaalasängyssä, mutta ei ehdittykään leikkaamaan ja sain lähteä yöksi kotiin ja tulla perjantaiaamuna takaisin, koska silloin piti leikata. No perjantai-iltana makasin edelleen siinä sängyssä, turhaan yli 24 tuntia syömättä kun ilmotettiin että leikataan la-aamuna. Sain muuten sekä torstaina että perjantaina Diapamia, koska tärisin ja itkin kun mua pelotti se leikkaukseen meno. No lauantaiaamuna se leikkaukseen pääsy tuli niin nopeesti, että siinä ei Diapameja esilääkityksenä ehditty antaa, ja hyvä että tärinältäni sairaalasängyssä pysyin..

Leikattu solisluu lauantai 9.2, titaanilevy + 8 naulaa

No hyvin se sitten lopuksi meni, mut leikkasi muuten Jarkko Toivonen (kirurgi & ortopedi), kiitokset hänelle :) Leikkaa myös yksityisellä puolella. Solisluu sai tuekseen 8 naulaa ja titaanilevyn.
Ja siitä alkoi paraneminen. Pääsin sunnuntaina sairaalasta kotiin, ja olin niin kipeä että en voinut tehdä mitään muuta kuin nukkua. Viikko meni siinä nukkuessa ja sängyssä maatessa, kun ei vaan fyysisesti jaksanut. Mun ois muuten pitänyt tavata KOKSissa fysioterapeutti joka ois näyttäny alustavia kuntoutusliikkeitä, mutta näinkö koko fyssaria? En... Päätettiin mennä yksityisen puolen fyssarille, jossa olin ekaa kertaa eilen.

Sori, tästä tuli sairaan pitkä, mutta.. :D Koitin vielä tiivistääkin ja jätin joitakin juttuja kertomatta, mutta voin sanoa että oon niin tyytymätön julkisen puolen toimintaan, että kiitos ei enää ikinä.